Mikäli haluaa tutustua thaimaalaiseen katuruokaan, kannattaa odottaa auringonlaskua ja suunnata iltatoreille. Riippuen makunystyröiden mieltymyksistä, mahansa voi täyttää melko edullisestikin. Erilaisia kojuja on paljon ja ihmisiä vielä enemmän. Ollessamme Phuketissa, kävimme kolmesti herkuttelemassa iltatoreilla.
Ensimmäinen kosketus
Aloitimme makumatkamme hieman tyyriimmästä päästä. Lautaselle päätyi kalmaria ja mustekalaa. Aluksi seivästetyt merenelävät olivat esillä jäiden päällä. Tilaamisen jälkeen ne grillaattiin ja silvottiin sopivan kokoisiksi suupaloiksi. Valikoima merenelävissä oli melko laaja, tarjolla oli ties mitä nilviäistä, äyriäistä ja kalaa.
Merihirviöitä ennen grilliä. 
Kalmaria ja mustekalaa grillin jälkeen seuranaan miellyttävästi poltteleva dippi.
Kalmari oli herkullista ja etenkin sen sisällä oleva epämääräinen klimppimäinen valkoinen töhnä oli täynnä makua. Mustekala oli hieman sitkeämpää ja selvästi mauttomampaa kilpailijaansa verrattuna. Lonkero-otusten kanssa tarjoiltiin mukavasti polttelevaa dippiä, joka toimi hyvin mustekalan kanssa.
Jälkiruuaksi otin neljä pientä varrasta, joissa kaikissa oli possua. Kaksi vartaista oli selvästi possun kylkeä, mutta kahden muun anatominen lokaatio jäi mysteeriksi. Molemmat rasvaa tirisevät vartaat olivat hyviä. Hintaa yhdellä vartaalla oli kymmenen bahtia. Yhdellä eurolla saa noin 33 bahtia. Possun lisäksi vartaissa myytiin mm. kanaa ja erilaisia makkaroita.
Seivästystä ja rasvaa 
Kymmenen bahtin vartaita. Kuvanlaatu vielä sitäkin arvottomampi.
Merenelävien paluu
Seuraavan iltana toistui sama kaava. Ensin popsittiin merihirviöitä ja sitten tikkulihaa. Tällä kertaa merta edustivat katkaravut ja kampasimpukat. Katkaravut ja toinen simpukoista tarjottiin juuston kanssa. Jälkimmäisen kampasimpukan päällä oli pieni keko hieman tulisia nuudeleita. Kaikki oli hyvää, mutta edellisen päivän kalmari on edelleen herkullisin.
Juustoisaa äyriäistä ja nilviäistä. 
Nuudelikeko simpukalla
Tällä kertaa vartaat olivat hieman tukevampia mutta hintavampia. Sadalla bahtilla sai kolme varrasta, joissa oli possua ja nautaa. Nyt seivästetyt lihakimpaleet kohtasivat vatsahapponi samassa vartaassa ja tasavertaisina kasvikunnan tuotteiden kanssa.
Grilliä odottamassa… 
Nautaa ja possua, lukija saa arvata kumpi on kumpi.
Viimeinen ilta Phuketissa
Viimeisellä torivierailulla kaava muuttui täysin. Merenelävät ja seivästys vaihtuivat keittoon ja mykyihin. Sata bahtia maksanut possun kylkiluukeitto oli taivaallista. En ole koskaan ryystänyt soppaa, jossa olisi ollut näin maukas liemi. Kylkiluiden ympärillä ollut liha oli niin kypsää, että se irtosi luista vain hellästi imemällä.
Satakuntalainen klimppisoppa sai vahvan haastajan! Uljaampaa pöytäliinaa on vaikea löytää.
Keiton jälkeen maistelin kanalla ja sienillä täytettyjä gyoza-mykyjä. Nämä mykyt olivat varmasti tuoreita, sillä ne kasattiin ja paistettiin silmieni edessä. Nämä mykyt olivat myös erittäin hyviä. Yhden annoksen hinta oli sata bahtia ja siihen sisältyi kaksitoista nyytillistä nautintoa.
Viimeisen illan kunniaksi herkuttelin myös makealla. Neljälläkymmenellä bahtilla sai kaksi leivonnaista. Ensimmäinen muistutti maultaan ja rakenteeltaan kääretorttua ilman hilloa, mutta oli tacon mallinen. Toinen jälkkäri muodostui komesta seivästetystä mokkapalapallerosta, mutta palleroissa oli mansikan makuinen kuorrute mokkaisan sijasta.
Gyoza-mykyt 
Enter diabetus!
Tässä oli toki vain pieni osa siitä mitä torilta voi löytää. Tarjolla oli mm. irtosushia, thaimaalaisia pannareita, pad thaita sekä erilaisai riisi- ja nuudeliannoksia.
Tajusin juuri valehdelleeni! Seivästys palasikin kolmantena iltana jälkiruoan myötä! Mahtaisikohan Seivästäjä Vlad olla ylpeä?
Mordorin reservijoukot 
Ensimmäinen kerta kun näin coleslaw susheja, tai siltä ne ainakin näyttivät. 
Koska leivittäminen ja uppopaistaminen parantavat kaikkea, myös sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Proteiinipitoista settiä.