Auringon rakastama ja suomalaisten suosima Thaimaa on reissun edetessä jäänyt taakse. Ehkä nyt on hyvä väli laatia pieni yhteenveto sen pohjalta, mitä on nähty. Seikkailumme tarkoituksena on pomppia vähän siellä sun täällä minimalistisella varustuksella eli käsimatkatavaroilla. Shoppailuvinkkejä on turha odottaa.
Murkinointikulut saa pidettyä alhaisina, mikäli vatsahapposi viihtyvät nuudelien, riisin tai molempien kanssa. Pitää olla myös valmis menemään hieman nuhjuisiin paikkoihin. Selkeää hintaa on vaikea antaa, mutta kolmella eurolla alkaa annoksia jo irtoamaan. Noin puolellatoista eurolla saa yleensä käteen kylmän pullollisen thaimaalaisten paikallista olutta Changia. Joskus vissy ja olut ovat jopa saman hintaisia.
Thaiomeletti ja nuudelimättö
Annosten hinta nousee eläinproteiinin määrän ja mallin mukaan. Kana ja possu ovat yleensä edullisimmat, naudan ja merenelävien ollessa taas hieman kalliimpia. Annoksiin ei välttämättä automaattisesti sisälly lisuketta eli käytännössä riisiä, jolloin se pitää tilata erikseen. Tosin tarjoilijat kyllä yleensä huomauttavat tästä.
Mitään kulinaristisia elämyksiä ei kannata odottaa, jos mättää listan halvimpia paistettuja nuudeleita. Suurin piirtein saman tasoista ruokaa saa Suomesta thaikkuravintolasta. Annokset, joihin sisältyy tuoreita mereneläviä tai kasviksia, ovat täällä kuitenkin selvästi parempia.
Niin ja tosiaan Thaimaassa on lämmintä ainakin helmikuussa. Päivällä lämpötila käy yleensä noin +35 asteen kieppeillä ja yöllä se tipahtaa 25 asteeseen. Jatkuvan lämmön myötä ilmastointi kuitenkin pelaa käytännössä kaikkialla missä olemme olleet.
Thaimakeisia jotka on valmistettu ilmeisesti paputahnasta, eipä ne asbestiltakaan maistuneet.
Patong Beach
Saavuimme Thaimaahan Phuketin lentokentän kautta. Ensimmäiset neljä yötä vietimme Patong Beachillä. Tätä turistihelvettiä on vaikea suositella.
Kadut ovat täynnä tuputtajia, jotka haluavat päästä käsiksi turistien rahoihin. On jo saavuutus, jos pystyt kävelemään kymmenen metriä ilman, että sinulle yritetään myydä jotain.
Patongilla hintataso on melko korkea — ainakin thaimaalaisittain. Ja osa paikallisista ravintoloista ei tunnu kauheasti välittävän annostensa tasosta, sillä asiakkaita kuitenkin riittää.
Alueen hyviin puoliin lukeutuu palvelujen laaja tarjonta. Mikäli ei halua syödä thaimättöä, on helppo löytää roskaruoka-, pihvi- tai vaikka sushi-ravintola. Pidin myös iltamarkkinoista, joilta löytyi paljon jännää maisteltavaa.
Kuva itse Patong Beachiltä, ihmistä riittää
Koh Lanta
Lauttamatkan myötä tiivis Patong Beach vaihtui rauhalliseen Koh Lantaan. Thaimaan-kierroksen paras osuus oli täällä vietetty viikko. Kirjoitin tästä mukavasta ja rauhallisesta paikasta jo aiemmin, joten en viitsi pitkittää tätä artikkelia toistolla.
Koh Lanta, satunnainen kuva tien varrelta. Minkä tosin pitäisi olla itsestään selvää, jos katsoit kuvaa.
Phuket City
Koh Lantan jälkeen meidän oli aluksi tarkoitus käydä vielä Phi Phi -saarella. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos. Varaamamme hotelli oli saanut hieman epämääräistä palautetta viime aikoina, joten peruutimme varauksen. Emme löytäneet saarelta mitään hyvää vaihtoehtoa, joten päätimme kokeilla Phuket Cityä kolmen yön ajan.
Phuket City on melko ahdas paikka ja liikennettä on paljon, mutta turisteja selkeästi vähemmän. Kävellä saa melko rauhassa, ainoastaan taksikuskit yrittävät häiritä viiden tai kymmenen minuutin välein. Jos apinoita haluaa käydä katsomassa, on apinavuori aivan Phuket Cityn nurkilla.
Phuket Old Town eli vanhakaupunki on säilyttänyt sino-portugalilaisen ilmeen. Täällä järjestetään myös parhaimmat mutta ruuhkaisimmat iltamarkkinat, joissa kävimme. Nämä vierailemisen arvoiset markkinat järjestetään kuitenkin vain sunnuntaisin.
Phuket Cityn vanhaakaupunkia 
Apinoita, kädellisiä sellaisia
Joskus takaisin?
Miten toimisin, jos tulisin uudestaan Thaimaahan? Kaksi suunnitelmaa muodostuu kalloni sisällä. Kummassakin tapauksessa yrittäisin änkeä joko maahan saapumisen tai poistumisen yhteydessä parin tai kolmen yön vierailun Bangokissa.
Joko suuntaisin jollekin rauhalliselle saarelle kuten Koh Lanta. Toinen vaihtoehto olisi Chiang Mai. Olen kuullut, että tämä paikka on todella edullinen ja erityisesti digitaalisten nomadien suosiossa. Joku jopa haukkui Koh Lantaa kalliiksi tähän verrattuna.
Pakkaisin myös hieman eri tavalla. Mahdollisella seuraavalla reissulla asettuisin pidemmäksi aikaa yhteen paikkaan minimoiden kulut ja paeten ikävää vuodenaikaa. Tekemistä siis pitäisisi olla sen mukaan. Voisi vaikka lukea muutaman klassikon, jotka ovat jääneet ”luen sitten joskus” -kategoriaan.
Tien reunassa ollut kasvi. Ehkä se on vieläkin siellä.
